"Sä et kyllä näytä oikein terveeltä"

Kiitos, noilla sanoilla onkin ihan mukava aloittaa viikko. No, täytyy myöntää, ettei olokaan ole kovin hehkeä. Yö meni enemmän ja vähemmän valvoessa, neiti puhui unissaan ja Muropaketti konttaili pitkin sänkyään ja kumautti ainakin kaksi kertaa päänsä pinnasängyn laitaan. Ja itki tietenkin. Kissalle tuli nälkä ja niin poispäin...

Aamukin oli pimeä ja synkkä, tie oli lanattu ja kuraa oli nilkkoihin asti. Tienvarren koira räkytti enkä uskaltanut jättää esikoista yksin taksia odottelemaan, poika kun pelkää tuota koiraa. On se kumma, että oma koira, joka on ihan oikeasti pelottava, on pojan mielestä turvallinen kuin leikkinalle... No, naapurin emäntä kyllä kertoi, että hän ei oikein luota tuohon koiraan (siis siinä tienvarressa räkyttävään), se on niin arvaamattoman oloinen. Ja naapurin emännällä on itsellään kokemusta useammanlaisistakin koirista, viimeisin on pienehkön hevosen kokoinen susikoira. Myöhästyn siis mielummin töistä kuin jätän pientä poikaa pimeään yksin kuullostelemaan koiran räkytystä ja odottelemaan ties koska saapuvaa koulukyytiä.

Ei se mitään, sihteeri oli nukkunut pommiin (ja samalla koko hänen perheensä...) ja tuli tunnin myöhässä.

Olen kaksi päivää raivannut lastenhuonetta (eilisen lajittelin leekoja ja muita leluja erilleen) ja tänään pitäisi päästä jo niin pitkälle, että saan usuttaa miehen imurin kanssa sinne. Toiset kertovat keräävänsä pussitolkulla rikkinäisiä leluja ja turhaa paperisilppua lastenhuoneista pois vähän väliä. Onko minussa vai lapsissani joku vika, mutta ei meillä lelut hajoa, nytkin sain vain kaksi muovikassillista roskikseen tavaraa, ja siitäkin oli jo iso osa rikkinäisiä vaatteita ja leekojen pahvipaketteja, jotka heitin pois, että sain lisätilaa palikoita varten. Muropaketin synttärien takia huusholli pitää siivota jo nyt. Näppärää, ei tarvitse tehdä joulusiivousta lainkaan.

Mutta kyllä kauhistuttaa joulu ja nämä synttärit, ensin Muropaketin ja sitten esikoisen heti joulun jälkeen - mihin me joudumme kaiken sen tavaran kanssa?
Nytkin autotalliin siirtyi seitsemän isoa muovilaatikkoa täyteen tungettuna, pieneksi jääneitä vaatteita (kolme laatikollista), yksi pehmolelulaatikko, kenkiä laatikollinen (sitä ei voinut tunkea ihan täyteen, etteivät kengät mene littaniksi), laatikollinen matonkudekamaa (nämä siis lakanoita ja muita isompia vaatteita, jotka ovat alkuperäisessä käytössä jo kelvottomia, mutta niin ehjiä, että niistä saa leikattua yhtenäistä kudetta). Ja laatikollinen askarteluja.
Noiden lisäksi keittiöstä lähti kassillinen lasipurkkeja (säilyketölkkejä tarvitsee seuraavan kerran vasta ensi syksynä, jos silloinkaan) ja kaksi kassillista pakasterasioita (niitä tarvitsee vasta ensi kesänä, ellei koko kesä mene remontin takia hukkaan kotihengetär-osion suhteen).

Eikä näy missään!
No, ehkä tilanne vähän paranee, kun saan lattiat pestyä ja tungettua lelulaatikot takaisin sängyn alle (nyt ne ovat keskellä lattiaa). Lastenhuoneeseen olisi saatava yksi iso hylly lisää kirjoille ja pikkulaatikoille, ja makuuhuoneeseen tarvittaisiin kirjahylly. Ja olohuoneen kirjahylly olisi vaihdettava, se on ollut ostoslistalla jo kohta kymmenen vuotta, mutta aina tulee jotain tähdellisempää tai myynnissä olevat mallit eivät miellytä.
Sohvaa on ainakin retusoitava ennen viikonloppua, Muropaketti repi kangaspäällyseen ison reiän ja tunki barbin siitä läpi pehmusteisiin... Ajattelin olla laiska ja vain ostaa pari sopivaa päiväpeittoa. Mutta en tänään, koska unohdin tämän täydellisen viikonaloituksen kunniaksi rahapussini kotiin. Onneksi on eväät töissä.